Eilen aamulla yhdeksän aikaan huristelimme äidin kanssa kohti Kouvolaa,
kun Kreivin virtsakivileikkaus oli klo. 10:15. Sairaalassa pojalle
annettiin nukutuspiikki joka vaikutti todella nopeasti. Leikkauksen
ajaksi sitten lähdimme mummini luokse odottelemaan puhelua lääkäriltä.
Joskus klo. 12 lääkäri sitten soittikin että Kreivin leikkaus oli
onnistunut erinomaisesti. Kivi saatiin pois ja sen syntymisen syy oli ilmeisesti liian vahvat pelletit (= Primo).
Soittaessaan lääkäri sanoi että Kreivin heräämiseen menee muutama tunti.
Joten odottelu vain jatkui. Yritin pitää itseni kasassa, mutta en
pystynyt siihen. Yhdessä vaiheessa tuli ihan kamala itkukohtaus, kun
karu todellisuus iski päin kasvoja ja tajusin että Kreivi ei välttämättä
selviä. Itkin ihan hysteerisesti kun ajattelin etten välttämättä
koskaan enään näe pikkuista :(.
Soitin itse sitten kolmen aikaan lääkärille, kun en enään jaksanut odottaa
heidän puheluaan. Sanoivat että Kreivi oli alkanut narskuttelemaan
hampaitaan, ja ehkä kuuden aikaan olisi täysin hereillä. Ajattelin että
ei tämä oikeasti voi kestää näin kauaa, eikä se onneksi kestänytkään!
Ennen neljää sairaalasta soitettiin ja sanottiin että Kreivi odottelee
täällä nyt kotiinlähtöä, on poika nimittäin herännyt. Sinä hetkenä, kun
lääkäri sanoi että Kreivi on herännyt, olin onnellisempi kuin koskaan.
Mun pieni <3
Kotiin päästyämme oli Kreivi hiukan vaisu, eikä yhtään ihme. Illemmalla se sitten jo söi hiukan itse :). Oli tosi outoa pitää Kreiviä sylissä, kun se oli ihan hiljaa kun yleensä se on ihan koko
ajan äänessä. Tänään päivällä sitten kun tulin töistä, poika juttelikin
jo ihan normaalisti! Nyt on neljän päivän ajan kipulääkekuuri ja 12pv
päästä tikkien poisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti