Lahti 23.3.

Käväisimme Lahdessa näytelmöimässä tutun kolmikon kanssa, eli mukana oli Kreivi, Keimo ja Niisku. Kerrankin mun ei tarvinnut lähtä jo perjantai-iltana seikkailemaan kohti pääkaupunkiseutua, vaan lähdin kotoa ajelemaan kohti Lahtea lauantaiaamuna kun sain äidiltä auton lainaan (!).
Eläintentarkastuksessa Iira huomasi, että Niiskulla saattaa olla kaihia molemmissa silmissä ja se taitaa olla totta. Välillä huomaa että Niisku ei välttämättä näe enään niin hyvin kuin ennen, mutta toivottavasti tämä ei haittaa poikaa kauhesti eikä onneksi siltä näytäkään.
Näyttelypäivä meni oikein mukavasti; Kreivi sai kuman, Keimo Maailman Paras Pörrö-palkinnon ja Niisku oli PPM2 <3. Eli toinen eliittikortti napsahti Nuuskalle jeejee :3. Niin ylpeä kyllä sai taas olla pojista! Seuraavaksi onkin vuorossa PetExpo, jota ootan jo kovasti. Kaksipäivänen näyttely tiedossa, myös pet-marsuille (viime vuonna oli vain toisena päivänä pet-näyttely). Marsujen pienoinen valmistelu onkin jo alkanut, nimittäin vanhusten massan ja kiinteyden nostattaminen. Tiedossa on enemmän vapaana juoksentelua, ja himpan verran enemmän pellettiä ja kauraa.
Ensiviikonloppuna tiedossa (toivottavasti) jotain uutta ja jännittävää kerrottavaa, mutta siitä sitten silloin enemmän ;). Lopuksi vielä kuvia marsuista Lahdessa, otettu Iiran kameralla.

<3

musu <3

Keimis on jo iso poika :3

Sastamala 12.1 + kuvia&kuulumisia

Oho ompas vierähtäny viime postauksesta... No mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Lauantaina 12.1. käväistiin Sastamalan näyttelyssä, aamu ei todellakaan alkanut hyvin... Olin siis Carskan luona yötä ja kun aamulla oli tarkoitus lähteä, niin auton lämpöpiuha oli varastettu eikä se sitten käynnistynyt. Kuitenkin onneksi saatiin toinen auto käyttöön ja lähdimme matkaan, mutta neljä tuntia myöhässä  :D. Onneksi näyttelyssä olleet ihmiset jaksoivat odottaa meitä ja arvostella marsut, ihan hypersuperisot kiitokset heille!
Paikanpäällä sitten vain pikaisesti marsut ulos boxista (mukana oli siis perinteisesti Niisku ja Kreivi), puunaukset ja pöydälle. Ajattelin että no ei sieltä nyt mitään tule, varsinkin kun oltiin niin törkeästi myöhässäkin, mutta Niisku nappasi PPM1-sijoituksen! Mä en oikeesti voi käsittää tätä, sekä Niisku että Kreivi olleet PPM1:siä  <3. Niin ylpeä olen musuista :3. Ja Saijalta ja Kertulta tuli niin ihanaa kommenttia Niiskuun ja Kreiviin liittyen, etten tienny et miten päin olis pitänyt olla :3.
Tässä vähän muutama vanhempi kuva marsuista.

Kamua kun en ole pariin vuoteen käyttänyt näyttelyssä, niin aattelimpa ottaa tämmösen havainnollistavan kuvan siitä kuinka iso se oikeasti on :D. Ne jotka on Niiskun joskus nähneet niin tietää ettei sekään mikään pikkupoika ole, painoeroa pariskunnalla on n. 500g. Kamu painaa tällä hetkellä 1600g, tasan samanverran kuin 2v sitten ja poitsu saavutti veteraani-iän melkein vuosi sitten :D. Sen verran iso se on että yhdellä kädellä piteleminen/nostaminen on aika haastavaa.

Musu kerjäsi nameja :3

Ja Namnam oli sitä mieltä että jos ei nytjustheti saa ruokaa niin hän kuolee nälkään...

Niiski, mamin kaunis poika <3

Pitäis tälle blogin ulkoasullekin tehdä remontti, jos nyt vaikka tässä lähiaikoina saisin jotain aikaiseksi...

Lohja 15.12.

Oltiin siis Kreivin ja Niiskun kanssa Lohjalla näytelmöimässä. Keimokin oli ilmottu, mutta kirppu päätti sitten hinkata itseltään niskakarvat pois niin eihän semmoista voi kenenkään näytille tuoda... Lähdettiin taas täältä Kotkasta ajelemaan ensin kohti Vantaata ja napattiin Carska kyytiin. Äiti + hänen miehensä olivat kuskeina ja menivät meidän näyttelypäivän ajaksi Espooseen jouluostoksille. Näyttelypäivä sujui ihan yli odotusten! Kreivi oli PPM1!! Mitä ihmettä ihan oikeesti, en mä mitenkään olis tajunnu että se pärjää niin hyvin :D. Oli kyllä vaikeeta pidätellä itkua siinä vaiheessa, kun Pulmu ilmoitti Kreivin voittaneen PPM1-sijoituksen <3. Mamin pallero sai ekan eliittikorttinsa c:. Ihan mahtavaa ellen sanoisi! Niisku taasen sai kuman petissä sen aivan mahdottoman hyvästä käsittelystä, se on näyttelyissä aina niin rauhallinen ja tosi hyvin käsiteltävissä, se sai paljon kehuja siitä :3. Kreivikin sai vielä kuman yleiskunnosta. Kiitoksia kaikille taas päivästä, oli hurjan mukavaa :)!

Patukkamarsu palkintojensa kera :3

Unisena näyttelypaikalla

Tältä näyttää meidän palkintosaalis melkein kolmelta vuodelta :D. Kaikki on petissä saatuja kumia ja kupia, paitsi tuo iso ruusuke on tosiaankin tuo Kreivin PPM1-saavutus ja Pohjiksen yksi serti <3

Lemmarit 10.-11.11.

Oltiin siis perinteiseen tapaan tuolla Lemmikkimessuilla. Mukana oli Niisku, Kreivi ja Keimo, kaikki molempina päivinä petissä. Ihan mukavastihan noilla meni, ei mitään merkittävää suoritusta tullut. Kreivi sai lauantaina kuman, Niisku ja Keimo taasen sunnuntaina. Kierreltiin pariin otteeseen messut läpi, mut jotenkin siellä oli tosi huono tarjonta tänä vuonna... Yleensä siellä on ollut esim. Genesistä alennuksesta ja vähän meinasinkin että sieltä voisin ostaa pellettiä pojille, mutta se oli ihan saman hintaista kuin eläinkaupoissakin. Noh hamstrasinkin sitten varmaan miljoona pussia niitä Genesiksen ilmaisnäytepusseja, ainakin ne riittää hetkeksi aikaa :D. Marsuille ostin Oxbowin nameja (ne oli sentään messualessa, kolme pussia 10e), hamsterille ruokaa ja tulevalle koiralle ostin Kongin.
Tässä pari kuvaa, otettu Helmin superhyperhienolla kameralla!

derp

Kreivi 3v

Kolme vuotta sitten syntyi maailman ihanin marsu, mamin oma kultapallero, ikuinen vauva. Muistan vieläkin sen päivän ku käytiin iskän ja pikkuveljen kanssa hakemassa Kreivi sen kasvattajan isän luota Elimäeltä. Automatkalla en voinut enään vastustaa kiusausta vaan otin pienen suloisen marsupojan pahvilaatikosta pois ja pidin sitä sylissä, ja tottakai Kreivi siihen pissasi sitten. Mä myös mietin et jos olisin vaihtanu Kreivin nimen johonkin toiseen, mutta ei sitten sopivaa tullut mieleen ja onneksi jätin sille Marjon antaman nimen.
Kreivi on oikeesti ihan unelmamarsu, se on kaikkea mitä marsulta aina olin halunnu. Niisku oli pienenä niin kauhea kirppu, temperamenttia löyty vähän liikaakin ja oli muutama kerta ku jouduin nostamaa sen hanskojen kanssa pois häkistä ku sitä kiukutti niin paljon :D. Mutta nyt se on vanhemmiten rauhoittunut, ja sekin on aikamoinen mussukka <3. Mutta silloin toivoin, että kumpa Kreivi ei olisi samanlainen kammottavuus kuin Niisku ja eihän se ollutkaan. Se oli niin kiltti, ihana ja pienestä pitäen se on aina jutellut tosi paljon. Hiljaista päivää sen jälkeen ei ole nähtykään, aina kun siihen koskee/ottaa syliin alkaa hirveä höpinä. Ja se on ehdottomasti yksi Kreivin parhaimpia puolia. Ja myös sen rauhallisuus erilaisissa tilanteissa on tosi ihana juttu. Mennään myö minne tahansa, näyttelyyn, eläinlääkärille, sukulaisille tms. niin se on aina niissä ihan oma ittensä. Se ei panikoi vaan juttelee ihan kaikille ihmisille samalla tavalla miten se juttelee mulle. Näyttelyissä tuomarin arvosteltavanakin se ei ole koskaan hiljaa, höpisee aina vaan omiaan :D. Mutta kotona muiden marsujen seurassa siitä näkee myös sen rauhallisuuden toisen puolen. Lattialla Keimon kanssa se vaan juoksee ihan hurjaa vauhtia ja oikeasti huutaa siinä samalla kun se on niin kivaa sen mielestä. Välillä se innostuu jopa vähän popcornailemaan, kiitos Keimon :D.
Kreivi on oikeasti maailman ihanin marsun, en ois ikinä voinu kuvitellakaan miten ihana siitä kuoriutuu. Se on mulle niin rakas pieni vauva, tekis mieli vaan pussailla sitä koko ajan <3. Ihan hurjan suuret kiitokset Marjolle, Kreivin kasvattajalle, kiitos tästä ihanasta marsusta!

Paljon kuvia mussuista!

Sain kaverilta sen järkkärin itelleni syysloman ajaksi lainaan, joten on otettu paljon kuvia kaikista marsuista :D.

Tää on kyllä otettu Sastamalan näyttelyssä Carskan kameralla :D

namnam hymyilee <3

kaunis kulta <3

Lepää rauhassa Pohjis-rakas

Mamin pieni kultapallero, ihanin marsu ikinä nukkui ikiuneen 5.10. :'( Oon yrittäny olla ajattelematta tapahtunutta enkä oo suonu itelleni hetkeäkää ajatella Pohjista, koska samantien alkaa itkettämään, kuten nytkin, enkä sen takia ole aikaisemmin tästä ilmoittanut täällä.
Pohjiksen kuolinsyyksi selvisi hammasjuuripaise, mitä itse epäilin alusta alkaen. Ell jossa kävimme ei kuitenkaan ollut kanssani samaa mieltä, vaan sanoi että kyseessä on kasvain. Pohjiksen kuolinpäivänä lähdimme ajaman Kouvolaan eläinsairaalaan kun se oli mennyt huonompaan kuntoon, ja siellä se sitten nukkui pois ennen kuin mitään ehdimme edes tekemään. Ell kuitenkin diagnosoi patin ja sanoi sen olevan hammasjuuripaise. Tapahtuman takia en kyllä enään koskaan mene tuon toisen ell luokse, koska teki väärän diagnoosin patista.
Lepää rauhassa rakaspieni, mulla on sua niin kova ikävä :'( <3